lauantai 31. toukokuuta 2008

Truly Luscious


Voi kunpa minulla olisi (ja tähän väliin tuhat muutakin turhamaista toivetta) sellainen silkkinen hipiä, jota vasten lakanat liukuisivat öisin. Kohtalonani on kuitenkin omistaa kuivahko perusiho, johon tulee vieläpä ihan törkeän helposti mustelmia. Rasvauksen tulisi olla jokapäiväistä, mutta kun laiskottaa!, itseäni saan siis syyttää ajoittain karheasta nahasta.

Raskausaikana lotrasin ällömakeilla voiteilla oikein olan takaa, varsinkin Freemanin Truly Luscious -sarjan kermatoffeevoide ja Body Shopin kookosvartalovoi olivat kovassa käytössä. Enää en pysty edes katsomaan niihin päin yökkäämättä, sitä paitsi tuo vartalovoi jättää iholle jotenkin ikävän kalvon. Saman tekevät taas ne apteekkirasvatkin, joten vaihtoehtoja on etsittävä (kuten kaikessa omassa kosmetiikan käytössäni, onkohan tämä enemmän patologista?). Garnierin rasvoja käytin myös joskus enemmänkin, nyt hyljin niidenkin tuoksua vaikka esim. Body Cocoon (sellainen oranssi tötsä) kosteuttikin kivasti. Viime kesänä kokeilin Lumenen Berry-sarjan vadelmavoidetta, joka oli kuitenkin aivan liian kevyt, imeytyi tosin nopeasti. Talvikäytössä on ollut useamman purkin voimin L´Orealin Nutri Soft 24h, edullinen ja ihan toimiva, plussaa myös isosta purkista. Doven tuotteisiin en ole jostain syystä ollut koskaan tyytyväinen, Niveassakin on ikävä tuoksu eikä omalle iholleni sopiva koostumus. Toivoisin siis kosteutusta, imeytymistä, tarpeeksi suurta pakkausta, järkevää hintaa, miellyttävää tuoksua joka ei kuitenkaan jää esim. vaatteisiin ja lakanoihin - jälleen kerranko vaadin liikaa?

Koska vartalovoiteita todellakin kuluu melkoinen määrä, en ole raaskinut koskaan kokeilla noita oikeasti kalliita voiteita (tässä iskee samankaltainen nuukuus kun noissa dödöissäkin). Yhden syrjähypyn sillekin puolelle tosin olen tehnyt - Biothermin Lait Corporel on hintaa lukuunottamatta ehkä maailman täydellisin kosteusvoide kropalle. Kevyt ja raikas sitruunantuoksu, imeytyvyys huippuluokkaa ja ihon pinta jää samettiseksi pitkäksi aikaa. Aah. Käytänkin putelia harkiten ja vain silloin tällöin halutessani hemmotella aistejani.

Kiinteyttävistä kropparasvoista olen toistaiseksi ollut aidosti tyytyväinen vain Lumenen versioon, tuo uusi Avonin vastaava on ihan jees mutta ei samaa tasoa kyllä mitenkään. Jos jollakin on suositella kimmoisan ihon salaisuutta pullossa, niin anna tulla!:)

Tuo sitrustuoksu viehättää sen verran, että haluaisin seuraavaksi kokeilla sekä kuvassa olevaa L´Occitanen sitruunavoidetta (tykkään heidän tuotteistaan kyllä muutenkin, vaikka eivät kaikissa kategorioissa pärjääkään hinta-laatu -suhteessa, sitäpaitsi purkit ovat todella kauniita) että Korresin vastaavaa. Muutenkin tuo luonnonkosmetiikka kiinnostaa, toistaiseksi tutustuminen on ollut todella minimaalista.

Onko teillä vartalovoidesuosikkeja, entäpä kokemuksenne tuosta luonnonkosmetiikasta?

perjantai 30. toukokuuta 2008

Teen Spirit


Ensimmäisellä jenkkireissullani ollessani 13v. hankin Nirvanan innoittamana sitä kuuluisaa Teen Spirit -dödöä ja kamalallehan se haisi. Sen jälkeenkin ovat nuo vastaavat tuotteet herättäneet lähinnä syviä huokauksia markettien deodorantti-hyllyillä. Tavoitteena mieto ja mukava tuoksu sekä aidosti pitoa päivän mitaksi, ei saisi ärsyttää ihoa eikä mielellään tahrata vaatteita. Luulisi löytämisen olevan helppoa kun valikoimaa on vaikka minne asti, vaan ei.

Elämäni miehet ovat aina käyttäneet jotain omaan tuoksuunsa sopivaa eksklusiivista merkkiä, mutta itse en ole aikaisemmin innostunut parfyymin tuoksusta kainaloissa. Noh, ajat muuttuvat. Käytyäni taasen läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot (Nivea on kamala, Dove on kamala, Rexona on kamala, Herbina on kamala, Palmolive on ok, Adidas on ok...) tilasin muutamankin suihkutettavan tuoksullisen törpön. Nina Riccin makea Nina sekä Bossin Femme olivat yllättävänkin toimivia myös tässä tarkoituksessa. Ainoana miinuksena on tuosta aerosolista aiheutuva ajoittainen pikainen päänsärky aamuisin. Muista merkeistä on testeissä olleet Biothermin, Lancomen ja Clarinsin antiperspirant-roll-onit (tiesittekö muuten, että jossain välissä tuota roll-on -sanaa haluttiin suomentaa ja sanaksi ehdotettiin kieppoa?). Biotherm oli ihan jees, mutta en taas huomannut niin suurta eroa että näkisin järkeväksi maksaa pari kymppiä jos parilla eurollakin selviää. Niinpä tämän hetken suosikki onkin Dailyn raikkaan puuvillan tuoksuinen ja pitävä perusdödö:D Vichylla on tietääkseni myös hyviä tuotteita tässäkin asiassa, pitäisi kokeilla joskus niitäkin. Siihen saakka ostan onnellisena Dailya lähikaupasta.

Koska eilinen jäi välistä juhlallisuuksien vuoksi, teen tänään tuplapostin ja kirjoittelen vartalovoiteista iltapäivällä. Huomenna käsittelen luomivärejä (ja niistä riittääkin asiaa!). Onko teillä toiveita testauksista (ja saa tuota antiperspirantti-asiaakin kommentoida;))?

torstai 29. toukokuuta 2008

Skin So Soft


Pahoittelut jo etukäteen - tämä pikapostaus sisältää pelkkää uusien tuotteiden hehkutusta:) Nimittäin hain juuri postista Avonin uuden 4 kilon kosmetiikkapakettini ja pakkohan oli tuotteita heti testata. En käy nyt kaikkia läpi, osaa käsittelen siis myöhemmissä kirjoituksissani ihan muista jutuista, mutta muutama makupala kuitenkin.

Tilauksessani oli sekä meikkejä että ihonhoito- ja hiustuotteita. Hiuksia en jaksanut laiskana nyt pestä, joten ne odottakoon uutta otsikkoa. Suihkussa kuitenkin kävin ja kuorin kropan Planet Spa -sarjan oliivihässäkkää sisältävällä aineella ja ihosta tulikin ihanan sileä, lisäksi tuote tuoksui jumalaiselta (samaa ei voi sanoa kaikista Avonin tuotteista) ja vaahtosi kunnolla. Tästä tuli totisesti uusi vakkarituote, voin sanoa jo ensikäyttämältä.

Suihkun jälkeen rasvasin vartalon Skin So Soft -sarjan Firm&Tone -kiinteyttävällä voiteella. Tuoksu oli aika tymäkkä, mutta iho kyllä ihme kyllä napakoitui kivasti. Jääköön kesäkäyttöön.

Eniten tässä fiilistelen kuitenkin noita meikkejä. Kasvoille löytyi Personal Match Barely There - ihoon sulautuva sävyttävä kosteus/meikkivoide. Vastaa siis tuota Estee Lauderin Day Wearia, mutta maksaa noin kolmasosan siitä. Tuote suli iholle ihanasti ja näyttää varmasti hyvältä kunhan auringonsäteet pääsevät vähän tasoittamaan lisää tuota oman ihoni sävyä. Ja mukana on suojakerroin 15. Jiihaa! Super Shock -ripsivärin jättimäinen harja aiheutti aluksi nieleskelyä, mutta melkoiset ripset sillä kyllä saa. Olen vaikuttunut. Luomille tilasin taas tuollaista jauhemaista luomiväriä, jossa on aplikaattori mukana (Precision Glimmer, sävy Pinky Peach). Levittyi hyvin ja hohtelee hillitysti. Huulille vetelin pikaisesti tokassa postissani mainitsemaani Glazewear Diamonds -kiiltopunaa, sävynä Pink Diamond. Kuten kuvasta näkyy (ja näkyy kaikkia ihania ihokarvojakin:D) tulee huulista aika herkulliset noin ilman rajaustakin vai mitä mieltä olette?

Lopuksi suihkin vielä päälleni Tahitian Body Mistia, jonka superihana kookostuoksu auttaa akuuttiin ja jokakesäiseen kookoshimooni. Hiushommiin, itseruskettaviin yms. palailen omissa jutuissaan sitten paremmalla ajalla ja muiden brändien kanssa. Ihanan aurinkoista päivää!

Muoks. kirjoitusvirheitä kaunistelin:)

keskiviikko 28. toukokuuta 2008

Le Crayon



Huomasin juuri, ettei tämä kosmetiikkabägin läpikäyntini noudattele mitään järjellistä agendaa. Noh, toivottavasti se ei teitä haittaa, tänään siis kirjoittelen kokemuksiani rajauksista - sisällytän näihin nyt sitten kertalaakista sekä silmät että huulet.

Säntilliset silmänrajaukset ovat kuuluneet ennen jokapäiväisiin rutiineihini, nykyisin pääsen jo ulos ilman säännöllistä viivojen vetämistä. Muutamia omia preferenssejäni: pehmeä kynä, pysyvä jälki, soveltuva myös sisäkajaliksi. Joskus juhlissa hurvittelen nestemäisellä rajauksella, mutta silloinkin liioittelen kissansilmin. Teräväksiteroitetuilla kynillä millinohuiksi mitatut rajaukset eivät siis ole minua varten.

En ole koskaan viitsinyt maksaa kynistä kamalasti, asiansa ovat ajaneet niin Lumenen peruskohl kuin Rimmelinkin musta kynä. Joskus pussissa on kulkenut jopa Anytimea, mutta toisaalta - se tehdään Lumenen kanssa samassa paikassa. Vuosi sitten päätin panostaa tähän hommaan kunnolla, ja hankin (kentältä taas) Diorin eye liner -kynän meikkaajaystäväni painokkaista suositteluista. Dior on ihana. Kynä on kaunis, sen päässä on kätevä pehmennin ja mukana seurasi teroitin (joka luonnollisesti käy kaikkiin kyniin). Rajauksesta saa sopivan utuisen eikä väri ärsytä silmiä millään mittaa, lisäksi kynä kestää ikuisuuden. Toisaalta jos olen aivan rehellinen, niin ei se pysy yhtään sen paremmin kuin muutkaan ja oikeastaan saman asian ajaisi vaikkapa Lumenen Intelligent -rajauskynä, jossa on myös pehmennin mukana. Mutta tässä tapauksessa annan estetiikan voittaa ja pitäydyn Diorissa. Kuvassa on mielestäni ihanat silmät btw, Armanin kynää en ole testannut toistaiseksi.

Nestemäisistä rajauksista en ole oikeastaan kokeillut kuin Rimmelin Exaggeratea ja Lumenen vastaavaa. En löytänyt eroja, tässä voisi valaista asiaa joku enemmän noihin nestemäisiin vihkiytynyt? Bilekäytössä on ollut joskus myös Wet´n Wildin kultaiset ja hopeiset nesterajaukset sekä Make Up Storen kimallerajaus, noista on laadullisesti vähän vaikea sanoa mitään kun sen verran harvoin silmiin pääsevät:)

Enimmäkseen käytän siis tylsää (?) mustaa kohl-kynää. Ruskeasta saan vaan itkettyneen näköiset silmät enkä ole taas törmännyt teräksen väriseen nättiin sävyyn. Silmäni ovat muuten vihreät, pitänee mainita tässä välissä. Värillisistä kynistä satunnaiskäytössä on jo aiemmin mainitun Lumenen Intelligent -kynän tummanvioletti sävy (ihan ok), Rimmelin kaksipäinen metsänvihreä (tosin toisen pään hento lehmuksenvihreä jää kokonaan käyttämättä, oikeasti kenen iholla sellainen näkyy?) sekä Rimmelin taivaansininen kynä (tästä tulee hauskan näköistä, mutta sopii vaan tosi harvoihin asuihin/meikkeihin).

Huultenrajauksessa olen toivoton. Siis todella. Hävettää tunnustaa, mutta olen viimeiset kymmenen vuotta rajaillut huuliani Seppälästä löytyvällä merkittömällä ehkä euron kynällä. Noh, välillä on käytössä myös Lumenekin, tykkään eniten ruskeahkosta sävystä Pähkinä. Käytän enimmäkseen vaaleita punia ja kiiltoja, mutta en osaa rajata suutani siveästi samalla sävyllä kuten kuuluisi. Niinpä rajaus on aina vähän rusehtava, joka sitten pitää häivyttää huolellisesti jotta välttyisi johannatukiais -lookilta (ketään mollaamatta, mutta tiedätte varmasti mitä tarkoitan). Olen laiskasti yrittänyt kokeilla tummempia punia rajauksineen, mutta kun ei sovi niin ei sovi. Kohtaloni on korostaa silmiä ja häivyttää suuta, minkäs sitä naamalleen mahtaa. Haluaisin silti kovasti oppia rajaamaan huulenikin kunnon kynällä & oikealla sävyllä, olen siis avoin suosituksille!

Missä menee teidän rajauksenne ja millä?

tiistai 27. toukokuuta 2008

Masterpiece

Monissa meikkijutuissa kysellään mitä tuotteita ilman et tulisi toimeen, siis mitä on vaan pakko panna naamaan ihan missä vaan. Yksi omista ko. tuotteista on ehdottomasti ripsiväri. Vaikka ripseni ovat luonnostaan tummat ja melko pitkät, ei katse näytä kirkkaalta lainkaan ennen hämähäkkimäisiä räpsyttimiä:) Taidattekin jo arvata, että allekirjoittanut on ensimmäinen joka säntää kauppaan kun mainoksessa mainitaan "60% tuuheammat ripset! Mieletön volyymi!" tai jotain muuta todella uskottavaa. Vaan uskottava on, että mascaroissa on eroja. Itse en ole koskaan perustanut lainkaan kahdesta megasuosikkituotteesta (Maybellinen Great Lash & Kanebon 38), en kokeiluista huolimatta tajua niiden taikaa. Omista ripsistäni tulee tasan tarkkaan suorat ja huomaamattomat piikit noilla. Isoa sen olla pitää! Panostaessani olen testannut kaikki Lancomet (Hypnosesta tykkäsin) sekä Diorin Diorshown (tämäkin toimi), mutta parhaimmat ripsarit taitavat löytyä sittenkin sieltä vähän edullisemmasta kategoriasta. L´Orealin Lash Architect on kirvoittanut useammatkin irtoripsiepäilyt, näin tuttavallisesti Lorkun ripsiväreissa on muutenkin paras hinta-laatu -suhde. Harmi ettei yhden lyhyen sesongin ajan myynnissä ollutta ehdotonta suosikkiani Volumissimea (kuvassa) saa enää mistään:/ Noh, tyylilleni uskollisena teen syrjähyppyjä tässäkin asiassa. Kamparipsarit on kokeiltu Fatalesta lähtien (vaatii oikeasti enemmän aikaa & lehmän hermoja ettei saa suttuja silmiin), samoin nuo kahden pään ihmeet - Double Extension oli niistäkin kivoin, vaikkakin vain bilekäytössä. Arkiaamuisin en jaksa tehdä tuplatyötä. Nyt käytössä on ollut jo kahdesti peräkkäin Max Factorin Masterpiece, joka ensimmäisellä kerralla teki suuren vaikutuksen - ripsistä tuli oikeasti kaarevat, tuuheat ja kauniisti erotellut. Tämä toinen on joko maanantaikappale tai sitten jotain maagista on tapahtunut ripsieni koostumuksessa, nimittäin mitään aiempaan verrattavaakaan en ole saanut aikaan sillä. Vaihtoon siis taas! Seuraavana kokeilulistalla on kaksikin uutuutta: Avonin Super Shock sekä Maybellinen Volume Expressin Lift´Up. Jälkimmäisen karvalakkiversiota käytin kovastikin teini-ikäisenä, aikuisena se on tuntunut sottaavalta ja muutenkin jotenkin laaduttomalta. Tuota uutuutta tahtoisin silti testata kaiken uhallakin, jos jollakulla on jo kokemuksia niin kuulisin niistä mielelläni! Täytyy tässä myös tunnustaa, etten laiskana rouvana jaksa koskaan taivuttaa ripsiä, siksi mascaralla saisi olla sellainenkin ominaisuus kaiken muun hyvän lisäksi.

Paljon olisi tällä saralla vielä testaamatta, ehdotuksia tuuhentavista megaripsareista otetaan siis ilolla vastaan:)

Hydra Zen


Kosteutta, heleyttä, kiristystä, kohotusta, mattapintaa...nykyajan kosteusvoiteet lupaavat mitä ikinä joku maan päällä vaan keksii toivoa kasvoilleen tapahtuvan. Päivästä riippuen minulle kävisi noista kaikki vaihtoehdot. Normaalisti ihoni on kuitenkin oma oikukas itsensä - pintakuiva ja herkähkö, t-alueelta edelleen ajoittain rasvoittuva sekaiho. Tämä yhdistelmä aiheuttaa jatkuvasti pohdintaa mikä ongelmakohta on eniten avun tarpeessa (kosmetologien mielestä ihoni on tosin oikein hyvä tämän ikäiseksi!:D). Talvellä kosteutan minkä kerkiän ja kesällä yritän hillitä kiiltelyä, testissä on taas ollut vaikka minkälaista purnukkaa.

Jälleen Biotherm (joka nuorempana oli myös vakiomerkkini) aiheutti pettymyksen Aqua Source -voiteellaan, kosteutusta ei havaittavissa nimeksikään ja tuoksu oli kammottava. Sen sijaan silmänympärysvoiteissa haukkumani Multi Recharge toimi kosteusvoiteena ihan kivasti (ei tosin niin hyvin että uudelleen ostaisin). Vichyn Aqualia Thermal (ent. Thermal Fix) kosteuttaa myös tehokkaasti varsinkin saman sarjan seerumiin yhdistettynä. Hätätilanteissa olen käyttänyt myös joitain L´Orealin ja Garnierin rasvoja, mutta ne ovat olleet melkoisen kuraa kyllä. Avonin kosteusvoiteet eivät ole toistaiseksi kasvoilla vakuuttaneet, joten niistäkään en mainitse mitään. Talvi-ihon ykkönen on ehdottomasti Body Shopin hamppuvoide, joka karmeasta nimestään huolimatta ravitsee naaman siloiseen kuntoon nopeasti. Muutoin en ole Body Shopinkaan voiteista ollut kovinkaan innostunut enää näin aikuisiällä, plussaa toki eläinkokeettomuudesta niillekin.

Maistiaisia olen myös saanut Clarinsin uudistuneesta Hydra Quench -sarjasta (tuntui toimivalta, voisin ostaa) sekä Lancomen ensimmäisiin ikääntymisen merkkeihin tarkoitetusta Primodiale -sarjasta (ei vakuuttanut). Paras ensimmäinen ryppyrasva onkin ollut tuo Vichyn Myokine -voide, tulevaisuudessa tulen varmasti käyttämään sitä antaumuksella. Monet vannovat myös apteekin perusvoiteiden nimeen, omalla kohdallani ei tulisi kuuloonkaan vetää Aqualania pävittäin naamaan - kaikki kokeilemani apteekkirasvat jättävät iholle inhottavan kalvon. Ja minä oikeasti pidän tuoksullisista tuotteista, ylellinen tuoksu kuuluu jotenkin olennaisena osana kosmetiikkaan:)

Kaikista kokeilemistani kosteusvoiteista on kuitenkin yksi ylitse muiden: kuvassa oleva Lancomen Hydra Zen (ja loppulitania on jotain Neurocalm Anti-Stress jne..). Kosteuttaa, rauhoittaa, siloittaa ja jättää kasvot levänneen oloisiksi. Ihana tuote! Olisipa lisärahoitusta, niin käyttäisin vain tuota. 50ml:n purkki kului kuitenkin loppuun alkukeväästä, nyt olen siirtynyt jo kesän ajaksi osittain sävyttäviin päivävoiteisiin. Niistä omalle iholleni paras on tällä hetkellä Avonin tuote (joku Hydra-Radiance -sarjan sekin). Mistä tulikin mieleen, että kylppärin hyllyllä nököttää kerran kädelle kokeiltu Estee Lauderin Day Wear Plus -sävyttävä kosteusvoide suojakertoimella 15 (sulautuu siis oman ihon väriseksi levitettäessä). Ei sopinut minulle, mutta kiinnostuneet voivat meilata tuossa sivupalkissa olevaan osoitteeseen - kaunis ja kesällä käytännöllinen puteli lähtee uudelle omistajalle 30 € hintaan sisältäen postarit (ovh. 46€).

Entäpä omat kosteusvoidesuosikkinne?

maanantai 26. toukokuuta 2008

Recharge


"Se näkyy naamasta kun lakkaa saamasta.." ...unta nimittäin. Viisauden sana teille lapsettomille - nukkukaa kuin viimeistä päivää kun vielä voitte. Viimeisen vajaan kahden vuoden aikana silmänympärykseni ovat kokeneet jonkin sortin muodonmuutoksen pandan sukulaisuuteen, joten kunnon aineelle on käyttöä. Tarpeet? Turvotuksen vähentäminen, tummien silmänalusten häiventäminen, kosteutus... eikä pienten ryppyjenkään eliminointi olisi pahaksi. Twentysomething -ikäisenä käytin pitkään Lumenen Hydra-Drops -silmänympäysvoidetta, toimi tautisen hyvin eikä hintakaan hirvittänyt. Mutta nyt. Kalleimmat kokeiluni ovat olleet sekä Cliniquen All About Eyes että Biothermin Multi-Recharge Eyes, joista varsinkin jälkimmäinen jätti niin voimakkaasti huijatuksi tulemisen tunteen että melkein itketti. Eli tehoa ei löytynyt, tuon Biothermin kanssa jopa joskus tuntui että turvotus senkuin lisääntyi ja hintaa kuitenkin molemmilla yli 40€, aarghhh. Koska pidän Vichyn tuotteista melkoisesti, hankin seuraavaksi 30+ iholle tarkoitetusta Myokine-sarjasta silmänympärysvoiteen, noin 20 euron hujakoilla. Plussaa napakammasta tunteesta silmien ympärillä sekä pumppupullosta, jolloin ainetta ei jää tippaakaan käyttämättä. Ihan hyvä ostos siis. Kentältä mukaan lähti myös mielettömien suositteluiden saattelemana Clarinsin tehogeeli, jonka huomasin vasta kotona olevan tarkoitettu yli nelikymppisille. Että kiitos vaan, tässä kun kuitenkin ollaan vielä piirun verran kakkosella alkavalla vuosikymmenellä. Se puteli lähti siis palautukseen. Avonilta tilasin jostain mega-alennuksesta heleyttävän Hydra-Radiance -sarjan silmänympärysgeelin (kuvassa, hinta jotain kympin luokkaa) ja skeptisyydestäni huolimatta olen ollut aika tyytyväinen. Miinusta purkista, josta töppösormella tulee aina liikaa tavaraa (ja liika silmänympärysvoidehan turvottaa tunnetusti lisää), plussaa kivasta kostumuksesta ja tummuutta ainakin jotenkin vähentävästä vaikutuksesta, lisäksi iho tuntuu tämänkin kanssa vähän tiukemmalta. Eli sillä mennään toistaiseksi. Estee Lauderin Hydra Complete -geelistä olen kuullut myös paljon kehuja, joten taidan testata sitä seuraavaksi ihan uteliaisuudesta. Kohta onkin Ranskan reissu edessä, joten sieltäkin saattaa sattua mukaan jotain uusia ihanuuksia!:)

Mitenkäs teidän kokemukset silmänympärystuotteista, humpuukia vaiko täyttä toimintaa?

lauantai 24. toukokuuta 2008

Idealist


Taas vaihteeksi melkoisen rikkinäisen yön jäljiltä peilistä katsoi sen verran nuupahtanut naama, että en voinut kuin kiittää jotain korkeampaa kosmetiikan keksimisestä. Olen alkanut käyttää ärsyttävää ilmaisua "tässä iässä", vaan minkäs teet. Eli tässä iässä kaikki näkyy kyllä kasvoilta niin hyvässä kuin pahassakin. Aamutuimaan vetäisinkin kasvoilleni silmänympärysvoiteen ja kosteusvoiteen (näistä luvassa löpinää myöhemmin) ja päälle Estee Lauderin Idealist -seerumin. Se on ehkä paras tuote jota olen kuunaan kokeillut, tekee todella samettisen pinnan iholle johon meikki levittyy leikiten. Aiemmin olen lähinnä käyttänyt Maridermin ja Lumenen tuhkimotippoja, mutta enää niillä ei tunnu olevan oikein minkäänlaista vaikutusta. Wonder why... Clarinsin Beauty Flashistä oli kovat ennakko-odotukset, vaan tuote oli melkoinen pettymys. Miksiköhän sitä aina odottaa näyttävänsä jotenkin radikaalisti erilaiselta jonkun tuotteen ansiosta? Noh, tuo Idealist on kyllä aivan taikaa. Hinta kirpaisee tosin tajuttomasti, olenkin metsästänyt pienempiä pakkauksia niin netistä kuin erikoistarjouksistakin. Normaalistihan 30ml pullo maksaa jotain 60 euron paikkeilla, huh. Mutta kauneuden eteen on myös talouden kärsittävä, edullista ja oikeasti toimivaa pohjustustuotetta ei ole eteeni sattunut.

Seerumin päälle sitten pohjaa rakentamaan. Pintakuiva sekaihoni ei ole mikään meikkivoiteiden ihannemaasto, niinpä sen oikean meikkivoiteen(kin) metsästys on kesken. Nestemäiset eivät levittäydy iholleni koskaan kunnolla, vaikka niistäkin nytkin satunnaisessa käytössä on MACin Select Foundation (ihan vilpittömästi muuten kiljuin ilosta, kun aikoinani kuulin ko. merkin saapuvan Suomeenkin). Haluan tasaista ja ohutta peittävyyttä, sillä läpikuultavan ilmava meikkivoide ei todellakaan paljasta ihoni kauniita puolia. Olen suosinut sekä Blascoa että Make Up Storea, mutta vanhemmiten ne tuntuvat jämähtävän liikaa iholle nekin. Viime kuussa oli kassassa vähän vajetta ja meikkivoide veteli viimeisiään. Pattitilanteessa muistin jonkun Stockmannin myyjän suosituksen, vanhan kunnon Max Factorin Pan Stickin! Enpä olekaan sitten teiniaikojen siihen törmännyt. Tuote oli jopa tarjouksessa, joten mukaan lähti kaksi eri sävyä kappalehintaan 6,90. Ja hämmästyttävää mutta totta - olen tyytyväinen! Levitän aineen sienellä, tuloksena luonnollinen ja kuitenkin peittävä pohja. Loistotuote:) Tummiin silmänalusiin ja satunnaiseen punotukseen laitan Lumenen peiteväritrioa, ennen siitäkin oli käytössä Make Up Storen vastaava. Valokynistä olen päätynyt Diorin Skinflashiin, se onkin niitä harvoja tuotteita joita en vaihtele. Heijastaa ihanasti, lisäksi tuote on koostumukseltaan kevyt ja hyväntuoksuinen.

Poskipunaa en ole koskaan osannut käyttää, näytän mielestäni ihan poikkeuksetta laikkuposkiselta nukelta sen kanssa (tämä pätee myös ammattilaisten tekemiin meikkeihin). Aurinkopuuteria sen sijaan sudin vuoden ympäri kevyesti kasvoille, samalla kapenevat myös pyöreähköt poskeni. Poskipunan käyttämättömyys ei tarkoita tosin sitä etteikö varastiostani niitäkin tuotteita löytyisi, viimeksi Nykistä tarttui mukaan kaikkien kovasti kehuma NARS-punan sävy Orgasm. Upea, vaan siltikin jää melko usein käyttämättä. Ihailen tosin tätäkin kaunista rasiaa antaumuksella koko rahan edestä;) Aurinkopuutereista paikkansa on vakiinnuttanut Lumenen iso terracotta-puuteri. Normaalit Lumenen aurinkomeikit eivät ole toistaiseksi vakuuttaneet, halvemmista suosin sitten Rimmeliä tai jopa Wet´n Wildia. Avonilta tilauksessa ovat aurinkopuuterihelmet, kuulemma hyviä nekin.

Tässäpä on sitten kasvojen ensimmäinen vaihe valmiina, myöhemmin kirjoittelen silmä- ja huulimeikeistä.

Mitkä teidän mielestänne ovat parhaat meikinpohjustustuotteet ja meikkivoiteet?

torstai 22. toukokuuta 2008

Sublime Bronze


On taas se aika vuodesta, jolloin kalmankalpeat koivet on pakko saada pikaisesti päivetettyä jotta kehtaisi astella kesäkuteissa edes kauppaan. Itseruskettavat otetaan siis avuksi ja tulos on vähän mitä milloinkin (vai olenko ainoa jota joko broilerijalat, ajamattomat sääret ja läikikkäät kintut häiritsevät?). Tunnustan oman kärsimättömyteni - en jaksa odotella ilkosillaan tuntitolkulla tökötin kuivumista, samasta syystä en pysty makoilemaan solariumissakaan paikoillani tarvittavia minuutteja. Aurinkoa tykkään kyllä ottaa, mutta siinä voikin samalla lukea;) Olen siis erilaisten nopeasti kuivuvien suihkeiden sekä asteittain ruskettavien kosteusvoiteiden suurkuluttaja. Tällä hetkellä käytössä on taas otsikon mukainen L´Orealin kuivasuihke. Mielestäni tosi kätevä käyttää ja väri on kaunis. Harvoin olen tällä edes hutiloiden onnistunut saamaan aikaan läikkiä. Samaa tavaraa tuntuu olevan myös Garnierin vastaava (saman firman tuotemerkki), tunnustan ostavani sitä kumpi on milloinkin edullisempi. Itseruskettavilla voiteilla en vaan jaksa läträtä kropan kanssa, menee aikaa ja vaivaa ja hermot - lisäksi tuloksena on usein läikkiä sitten kuitenkin. Niinpä tuota tee-se-itse -suihkurusketusta kannattaakin jatkaa kevyesti päivettävillä kosteusvoiteilla. Niistä olen käynyt läpi varmaan jokaisen, ja voittajaksi on (toistaiseksi) valikoitunut L´Orealin kiinteyttävä uutuus. Ihosta tulee napakka sekä kauniin sävyinen. Doven, Nivean, Garnierin jne. vastaavista en kamalasti välittänyt, väristä ei tullut luonnollinen tai tasainen.

Hajuhan noissa on kyllä kammottava. Ainoa jonka tuoksu peittää edes jotenkin alleen tuon itseruskettavan lemun, on Lumenen itseruskettava vaahto. Muutenkin se on ihanan kevyt levittää ja kiva tuote, miinusta tulee lähinnä pienestä pullosta verrattuna hintaan. Apteekkisarja Vichyllä on myös hyvä itseruskettava, mutta menee siihenkin euroja melkoisesti. Näissä yritän säästää kustannuksissa (laadusta tosin tinkimättä), sillä vuoden aikana ainakin minulla kuluu melkoinen määrä ko. tuotteita. Inhoan valkoista ihoa, näytän ilman kevyttä päivetystä ainoastaan vanhalta ja väsyneeltä. Oma ihoni on siis suhteellisen vaalea, vaikka rusketunkin helposti juurikaan palamatta, aikaa se kyllä vie. Vaaleiden hiusten kanssa yhdistelmä on helposti valju ja harmaa, siksi itseruskettavat pelastavat kyllä monta päivää oman ulkonäön kanssa. Ai niin, enpä olekaan ihan kaikkia kokeillut, Avonin seuraavassa paketissa pitäisi tulla heidän asteittain ruskettava voiteensa. Kerron sitten kuinka kävi sen kanssa.

Kasvot ovatkin sitten taas oma lukunsa. Tällä hetkellä päivetän niitä Garnierin tuotteella, mutta täydellistä itseruskettavaa kasvoille en ole löytänyt. Kevyesti päivettävät voiteet aiheuttavat jostain syystä helposti näppylöitä, joten niitä en viitsi käyttää. Lancomen ja Clarinsin tuotteet on kokeiltu, mutta en ollut tyytyväinen. Ehkäpä vaadin liikaa? Eli pitäisikö vaan uskoa, että vaalean naaman pitää pysyäkin vaaleana:)

Kaikessa tässä päivetystouhussa on pakko muistaa säännöllinen kuorinta ja kosteutus. Välillä tuntuu turhauttavalta käyttää niin jumalattomasti aikaa näyttääkseen kevyeltä kesälomalta palanneelta jatkuvasti. Mutta kun se vaan näyttää hyvältä!

Mitkä ovat teidän suosikkinne itseruskettavissa, käytättekö niitä, miten valmistaudutte kesään?

Wanted Shine


Jatkanpa suoraan ekassa postissa olleesta täydellisen nudepunan metsästyksestä. Jaksan selata tuntitolkulla (ehkäpä hieman liioittelen) ihanan kiiltäviä naistenlehtiä, joiden malleilla on juuri se täydellinen meikki (ja hiukset ja vartalo jne.). ..huoh. Jos meikki miellyttää enemmänkin, tsekkaan usein tiedot ja pyrin testaamaan tuotteita itsekin. Monessa jutussa oli vuodenvaihteessa käytetty tuote Rubinsteinin kiiltopunan sävyä Hollywood Tan, näytti upealta varsinkin päivettyneen ihon kanssa. Lupauskin oli taas huima; kosteutta, kiiltoa sekä täyteläisyyttä koko päiväksi. Hinta toki karmaisi kuten selektiivisen kosmetiikan kanssa lähes poikkeuksetta - 32 €. Onneksi oli matka tulossa, joten kentältä puna mukaan. Muttamutta. Pohjustuksesta ja hyvästä tahdosta huolimatta olin kyllä pettynyt tähän. Kaunis väri varsinkin puikossa, mutta huulilla vetinen ja valju. Ei tietoakaan siitä ihanasta hiekkarannan hehkusta saati sitten pulleista amorinkaarista;) Ihan kiva arkikiilto, mutta sellaiseksi auttamattoman kallis. Plussaa tyylikkäästä hylsystä kuten kuvasta näkyy.

Teininä käytin puikkotolkulla Lumenen lähes ihonväristä mattapunaa, jonka valmistus on onneksi lopetettu - ah ihana ysäri! Sen jälkeen olen kolunnut lähes kaikki merkit läpi. Aika hyväksi totesin Make Up Storen nudepunan jonka sävyä en valitettavasti muista. Nyt testissä on ollut Avonin Ultra Rich -punan sävy Sparkling Nude, jossa on kyllä aivan loistava hinta-laatusuhde. Puikko maksaa jotain 6-8 euron hujakoilla, levittyy hyvin ja hohtaa kauniisti. Tässäkin on tosin näin kolmeakymppiä lähestyttäessä hyvä muistaa kohtuus käytössä, kimaltava puna näyttää ainoastaan naurettavalta täysi-ikäisellä liikaa lisättynä.

Illalla jatkan itseruskettavien parissa.

Muoks. Tästä unohtuikin loppukysymys, eli mikä on teidän mielestänne maailman paras nudepuna?

Hollywood Tan

Aloitan ihkaensimmäisen blogini ansiokkaasti palvelleen Helena Rubinsteinin huulipunan sävyllä. (Sekään ei ikävä kyllä ollut se oikea nudepuna jota olen kaikki nämä vuodet etsinyt, sääli sinänsä). Tämän blogin tarkoituksena on olla muistivihko, kommenttiraita ja testisivu kaikelle sille ah niin turhalle mutta ihanalle kosmetiikkaviidakolle, jossa ainakin allekirjoittanut päivittäin rämpii. Ei siis mitään elämää suurempaa, vaan kevyttä puhetta kauneudesta. Blogin nimikin on kunniakas laina Zadie Smithin hienosta romaanista, suosittelen lämpimästi.

Olen ollut kosmetiikan suurkuluttaja koko ikäni. En ole koskaan päässyt mihinkään merkkiuskollisuuteen, vaan tuuliviirinä tykkään kokeilla kaikkea uutta. Työni puolesta minulla on myös ihan konkreettista tietotaitoakin tuotteista, mutta ei siitä sen enempää. Aion kirjoitella siis kokemuksistani läpi kosmetiikkakentän, kaikki rakentavat kommentit ovat tervetulleita! :)

Niin ja koska jostain syystä monet vetävät kokonaisen herneenpalon nenäänsä usein
tästä, ilmoitan jo kättelyssä että aion käsitellä rehellisesti myös Avonin tuotteita kaikkien muiden merkkien ohessa. Suoramyynti ei tee tuotteista sen huonompia kuin muistakaan, kaikki menevät saman seulan läpi minulla käytössä.

Muualla voin pelastaa maailmaa, tässä aion itsekkäästi pelastaa vain omaa ulkonäköäni. Tervetuloa mukaan!